Let there be light!

Viikko kohta taas pulkassa!

Viime päivityksen jälkeen on sähkötöitä tehty lisää, meillä on vihdoin kattolamput jokaisessa huoneessa! (paitsi kammarissa, josta selitys jäljempänä...). Kun muutettiin Toukolaan viime vuoden syyskuussa, kattovalaisinpistokkeet ja sähköjohtoviritelmät näyttivät niin epäilyttäviltä, että tyydyimme käyttämään ainoastaan tarkoin valikoituja, luotettavan näköisiä töpseleitä, joihin siis kätevästi saimme jalka- ja pöytälamppuja iskettyä. Pitkä talvi mentiin hieman hämyisissä tunnelmissa, mutta nyt vihdoin vuoden odotuksen jälkeen voi iltamyöhään oikeasti nähdä jopa eteensä! Arjen pieniä iloja.  

Uusia sähköjä katosta törröttämässä.

Lamppu!

Jykevääkin jykevämmät bakeliittikytkimet. Ei tuu nimittäin valoja renkattua.

Salin tämänhetkinen kattolamppu.

Henkilökohtainen suosikkini on eteisen valo, ja tästä saan kiittää ihanaa puoliskoani. Meillä on liiketunnistin (very 1890s), minkä ansiosta säkkipimeästä, ikkunattomasta eteisestä ei tarvitse pimeällä lähteä valokatkaisijaa etsimään, vaan kattovalo löytää sinut! Ihan täydellistä.

Noniin. Kun se sähkökaappi saatiin asuinkerroksesta ullakolle, niin turhia seiniä pystyttiin nyt sitten kaatamaan. Purkutavara jätettiin elegantisti leivinuunin viereen, koska siitä sai niin mainiosti polttopuutta. Tässä siis tämän hetken keittiö/kylppäritilanne:

Leivinuunin vieressä ovi uuteen kylppäriin, vanhan kylppärin tilalle isketään keittiön kalusteita.

Tässä muistinvirkistys: syyskuu 2013!

Seiniä purkiessa on löytynyt aarteita, millon minkäkin laudan takaa ja välyksistä. Tällä kertaa muutama ALKOlainen.

Vanhoja tapettinäytteitä, kerroksia.

Kokeiltiin muutaman päivän ajan tuota avo-wc-elämää. Todettiin kuitenkin, että vaikka kuinka tuttuja ollaan, olisi pieni yksityisyys jälleen kerran poikaa. Ihan niinkuin keittiössä syömisenkin kannalta. No, iskettiin sitten suihkuverho näköesteeksi. Vieraat, tervetuloa.

Niin, sitten vielä siitä kammarin lampusta. Hankittiin (halvalla kun saatiin) kierrätyskeskuksesta aivan todella upeita vihreälasisilla yksityiskohdilla, sekä 70-luvun ruskeilla kuvuilla kruunattuja lamppuja, 2 kappaletta. Toinen löysi tiensä työhuoneeseen ja toista kaavailtiin kammariin. No, kun vanha lamppu oli uudelleensovitettu uuteen kattotöpseliin ja mies keikkui kolmen metrin korkeudessa, iski lamppu sitten viimeiset kipinänsä ja sulakkeetkin posahti. Se oli sen lampun loppu, sinne meni 4e.

 Nautitaan kirpeistä aamuista ja valosta! Seuraaviin päivityksiin!